Iltapäivällä Jäynällä oli edessä uusi jälki, taas sen 10 metriä pitkä ja myötätuuleen. Rehuja riitti, joten ei ollut mikään helpoin alusta. Jäynä oli nyt hyvin mukana, vaikka Syke ja Väinö ajoivatkin vähän matkan päässä omia jälkiään.

Pari kertaa nousi taas pää ylös, mutta rytmi oli parempaa kuin aamulla. Voin siis rauhassa elätellä toiveita siitä, että Jäynäkin oppii vielä jäljestämään joku päivä kunhan vain treenataan tarpeeksi. Nyt täytyisi erillisenä opettaa tuolle maahanmenoa nappularasian kohdalla.. Voisi ottaa vaikka naksun esille ja kokeilla sillä.

Jäljen jälkeen jatkettiin matkaa ja mentiin hieman tottista "treenaamaan" ja kuvia ottamaan. Eli melkeinpä meni aika niihin kuviin keskittyessä, ei niinkään treenatessa. Noh, ensi kerralla sitten. Kuvista ainakin huomasin, että olen onnistunut Jäynällä tosiaan sössimään perusasennon ja seuraamisen. Tai siis ovat aivan liian tiiviitä molemmat, ja istuessa se istuu aivan liian edessä. Täytyy siis aloittaa korjailu mitä pikimmiten.