Viime kirjoituskerrasta on taas aikaa, mutta tein tässä eräänä päivänä päätöksen etten päivitä kotisivuja enkä blogia ennen kuin pentu saapuu. Noooh.. sanotaanko että siitä päätöksestä on jo hieman aikaa, ja nyt alkoi tuntua siltä että ehkä on parempi jotain tekstiä laittaa, sillä sitä ei tiedä milloin se pentu sieltä tulee. On jo vähän turhan monta kertaa peruuntunut koko homma. ;D

Kuten keväällä olinkin kirjoittanut, oli tänä vuonna tarkoitus kisata Empun kanssa agilityssä ja tokossa ja käydä se BH läpi. Tulipahan yksi tavoite suoritettua, nimittäin agilitykisoissa kävimme syyskuussa Kokkolassa. Emppu haki ensimmäisen kakkosluokan nousunollan (sijoitus 2.)! Ja viimeisen, nimittäin tästä lajista alkoi nyt sitten eläke. Korkeintaan joihinkin koulun näytöksiin jne. osallistutaan, mutta viralliset kisat oli siinä.

Samoissa kisoissa kisasin myös kämppikseni x-rotuisella nartulla, Mistyllä. Mistin vauhti ei oikein päätä huimaa, mutta saatiin me sentään tulos. Kahdella radalla tuli molemmista kepeiltä virhe (ihme ja kumma, 2. viikkoa sitä ennen treenattu..), ekasta saatiin tulos ja oltiin neljänsiä, mutta tokalta tuli hylly kun en viitsinyt hyvää rataa pätkäistä siihen keppien uudelleen menoon.

BH-koekin oli suunnitteilla jo kesällä, mutta sopivaan aikaan ei löytynyt sopivasta paikasta kokeita, joten se sitten jäi. Tokoon taas emme sekaantuneet ihan siitä syystä, että sekä omistaja että koira olivat turhan innottomia kisaamaan (tokossa). Se seuraaminen.. Jos voisi niin hyppäisin Empun kanssa suoraan avoimeen kisaamaan, ne liikkeet sentään jo osataan. Miksi ihmeessä alokkaasta täytyy olla kaksi seuraamista?? No jees, ehkä sitten projektikoiran kanssa pääsisin pari kertaa kisaamaan ennen kuin se lähtisi hommiin. Tai sitten en.. Mutta ehkä joskus.

Emppu muuten noutaa tätä nykyä. Ei se kovin innokasta menoa ole ja joskus tarvitsee vähän kannustusta ja opastusta, mutta olen tyytyväinen siihen että olen edes yhden virheeni osannut korjata. Tästä se lähtee. ;D Onneksi on osaavia ystäviä lähellä niin pystytään aina pitämään pientä aivoriiheä. Yhdessäkin treenikerrassa voi oppia niiiiin paljon. Pitäisi vaan enää opetella joitain juttuja ihan itse peilin edessä niin voisi tuo koiran koulutuskin onnistua hieman paremmin. Jotkut kyllä tietää. ;)

Huoh. Mitäs muuta. Pentukuume on kova, hirveästi haluaisin päästä tekemään sakemannin kanssa juttuja. Täytyy vaan muistaa että kun(/jos?) pentu tulee niin ei tee liikaa, se on kuitenkin pentu. Muistuttakaa siitä sitten aina välillä. :D Miksei se voi jo tulla, mulla on nimikin jo valmiina ja kaikkea!? No, aina voin rutata Amin (se kämppis) projektipentua. On se niin sulonen.. :)

Ajattelin tehdä vielä yhden parannuksen, nimittäin tarkoitus olisi kirjoittaa tänne viikottain. Saa nähä miten käy..