Ajattelin olla hyperaktiivinen bloginpitäjä ja kirjoittaa tässä viime päivien treenauksista (todiste siitä, että treenaankin joskus. ;D).

Empulla olen ottanut ilmaisuja "uudella" maalimiehellä (-pojalla, pikkuveli nääs), haukuttava ollut esim. kiven päällä istuen, maaten ja seisten, sekä samoin puuta vasten ja kuopissa. Haukku onnistunut hyvin (pelkkiä näkölähtöjä siis), joskin hieman enemmän tatsia voisi olla. Hetsaus tosin ei ole ollut aivan huipussaan.. Jos sitä on ollut ollenkaan. Täytyy siis treenata pikkuveljeä enemmän.

Jäynä on harjoitellut istumista ("sit"), kontaktia sekä luoksetuloa ja ei-mene juttuja.
Istumisen "osaa" avuin, käskysanaa ei vielä ole yhdistänyt liikkeeseen elikkä se olisi seuraavaksi tiedossa. Luokse tulee iloisesti nimen kuullessaan, ja nykyisin palkkana on vaihtelevasti rapsuttelut tai makupala. Kieltoa tottelee yllättävän hyvin, sen olen puolivahingossa opettanut. Esim. rynnätessään Empun ruokaisalle ruokakipolle kiellän sitä, ja pikkuherra kääntyy samantien sen 180 astetta ja tulee häntä heiluen takaisin. Katsotaan milloin tulee korvat-lukossa-vaihe.
"Tottisliikkeistä" olen ajatellut, että aloitan kaikkien istumisliikkeiden opetuksen ennen maahanmenoa. Ehkäpä. Tänään otin sivulletuloa (edestä suoraan sivulle), ja parin kerran jälkeen Jäynä jo ponkaisi vauhdilla sivulle. Näitä pitää harjoitella paljon erikseen, istumista eri paikoissa ja sivulle tuloa. Olen ottanut niitä aivan eri paikoissakin jotta vältyttäisiin mahdollisimman paljon sekoilemisilta. Saa nähdä mitä tulee..

Jäynän ensimmäinen jälki ajettiin tänään. Pituus oli noin nelisen metriä, tuulta ei ollut mailla eikä halmeilla, maa oli jäistä ja oli jo aika pimeää. Lunta ei ("onneksi") ollut, joten näöllä jäljestys ei onnistunut. Ainakaan ohjaajalta.. Jälki oli pelkkää suoraa, ja ns. kantapää-jälki. Ajattelin kokeilla tällaista itselleni uutta menetelmää, mielenkiintoista nähdä millainen jäljestystekniikka Jäynälle tulee esim. Emppuun tai muihin projekteihin verrattuna. Aina pitää kokeilla uutta. ;D

Jälki sujui hyvin, Jäynä meinasi ennen jälkeä hieman touhottaa mutta rauhoittui hyvin jäljen alkuun. Pienin avuin se alkoi edetä, ja parin askeleen jälkeen alkoi ymmärtää että ne nappulat ovat tosiaan siellä kantapään painaumissa. Yksi askel jäi välistä ja kerran huomio herpaantui Empun suuntaan, mutta muuten olen hyvinkin tyytyväinen suoritukseen. Huomenna uudestaan. :)

Olen ihan myyty, kakara on aivan ihana. Pelottaa vaan ettei itse osaa toimia sen kanssa oikein. Ja mitä siitäkin tulee kun kaverin pitäisi töihin lähteä... Nyt on sentään vasta viikko mennyt.